Portin tekeminen ei ole mitään rakettitiedettä (eli suomeksi ydinfysiikkaa), lähinnä mietitytti, miten välttää portin notkahtaminen ja paljonko pitäisi sittenkin jättää rakoa aukon ja portin väliin. Itse aita on umpiaita ja molemmin puolin paneloitu, joten halusin myös portista samanlaisen. Yhtä paksua en siitä kuitenkaan tehnyt, se olisi nostanut painoa liikaa. Tai niin fundeerasin.
Ja kuinkas sattuikaan, portintekijöiden ammattikunnan suojeluspyhimys oli suosiollinen, ja ainakin näin alkuun onnistuin kuin onnistuinkin välttämään portin notkahtamisen. Jää nähtäväksi, miten se tuosta elää. Muutenkin ihan kelpo portti, eli kevyt taputus selkään ja kohti uusia askareita.
- Jukka
P.S. Google paljastaa, että jos portintekijöillä ei omaa suojeluspyhimystä olekaan, niin ovilla ja porteilla oli roomalaisessa mytologiassa oma jumalansa, Janus. Hämmästyttävää... Kaksikasvoinen Janus -- kaksipuolinen portti...
