Kannattaako yösähkö?

Kannattaako maksaa sähköstä yöllä vähemmän ja päivällä enemmän verrattuna tasahintaiseen sopimukseen? Olen suhtautunut yösähköön vähän skeptisesti, mutta kun kulutusdata kerran on käytettävissä, niin päätin lopulta ottaa selvää, olisiko yösähkö sittenkin meille kannattava vaihtoehto.

 

Jo aiemmin analysoimistani sähkönkulutustiedoista (kts. aiemmat kirjoitukset täältä ja täältä) saan selville, että halvemman yösähkön aikaan, eli klo 22-07 (kesäaikaan 23-08) välillä, taloudessamme kulutetaan 35 prosenttia sähköstä. Sähköntoimittajamme puolestaan veloittaa yösähköstä yöaikaan 18 prosenttia vähemmän kuin yleissähköstä ja vastaavasti päiväaikaan 11 prosenttia enemmän.

 

 

Yksinkertaisella laskutoimituksella tästä saadaan: 0,35 * (1-0,18) + (1-0,35) * 1,11 = 1,0085. Eli kun luku on suurempi kuin yksi, voidaan todeta, että yösähkösopimus olisi tullut kalliimmaksi kuin yleissähkösopimus Ja toisaalta kun luku on noin vähän päälle yhden, voidaan sanoa, ettei ole hirveän suurta merkitystä, kummanlainen sopimus on.

 

Eipä tarvitse tätäkään enää miettiä...

 

-Jukka

Havaintoja passiivitalon sähkönkulutuksesta, osa 2

Edellisessä kirjoituksessa esitin talomme sähkönkulutuksen kuukausittain ja riippuen ulkolämpötilasta. Mielenkiintoista on myös tarkastella kulutusta kellonajan mukaan jaettuna.

Kuvasta erottuu heti kaksi piikkiä, jotka sijoittuvat töissäolon molemmin puolin. Selittääkö aamun piikin siis kahvinkeitin tai leivänpaahdin? Ei, vaan ennen kaikkea aamusuihku ja sitä seuraava varaajan lämmitys sähkövastuksella, ja ehkä osaltaan talvella käytettävä auton lohkolämmitin. Perustelut tälle näkyy katsottaessa kulutusta kellonajan mukaan erikseen tammikuulle ja kesäkuulle. Aamutoimet ovat samat, mutta kesällä piikkiä ei ole. Töitten jälkeen puolestaan laitetaan päälle hellaa, uunia, pyykkikonetta, tiskikonetta, televisiota, tietokonetta, jne., mikä nostaa kulutusta.




Tammikuu

Kesäkuu

Eri viikonpäivien kulutus ei merkittävästi toisistaan eroa, perjantain ja lauantain kuitenkin noustessa korkeimmalle. Sunnuntain alhaisimmalle kulutukselle löytyy itse asiassa oletettavasti sama selitys kuin jo oli esillä ja joka liittyy asukkaiden tottumuksiin: Jos viikossa on joku päivä, jolloin en käy suihkussa, niin todennäköisimmin se on sunnuntai.

Sokerina pohjalla on vielä yksi havainto, jota ei voi tehdä yllä olevista kuvaajista. Seuraamalla sähkönkulutusta eri ilmanvaihdon tehoasetuksilla, olen tullut johtopäätökseen, että kesällä ilmanvaihtokone vie n. 50 prosenttia kaikesta kuluttamastamme sähköstä! Todella iso prosentti. Kilowattitunteina se tarkoittaa n. 6-7 kWh/päivä. Tämä vastaa kyllä laitteen valmistajan ominaiskäyrää, eli sikäli se ei ole (tai siis pitäisi olla) yllätys eikä ole tarvetta epäillä mitään häiriötä toiminnassa. Talvella osuus on tietysti suhteellisesti pienempi, kun muu kulutus kasvaa.

Miten tähän voisi vaikuttaa? Lähinnä kaksi keinoa: Pienentää koneen tehoja jatkuvassa käytössä ja/tai laskea tehot tilapäisesti pienemmäksi aina, kun se on mahdollista (ei kukaan kotona). Näistä ensimmäiseen mahdollisuudet ovat rajalliset, mutta ei se poissuljettua ole (etenkään kesällä). Jälkimmäistä sen sijaan tulisi muistaa käyttää nykyistä ahkerammin. Talvella sekään ei oikein onnistu vaikuttamatta myös talon lämpötilaan.

-Jukka

Havaintoja passiivitalon sähkönkulutuksesta

Olen muutamia kertoja aiemmissa kirjoituksissa kertonut talomme sähkönkulutuksesta. Tartuin jälleen asiaan pitkän tauon jälkeen hieman analyyttisemmalla otteella.

Ehkä kuitenkin on syytä ensin lyhyesti kerrata lämmitysjärjestelmäämme. Talossa on ilmanvaihtolämmitys, eli lämpö tulee taloon ilman mukana. Ilmaan lämpö puolestaan saadaan lämminvesivaraajasta, jota käytetään myös käyttöveden lämmittämiseen. Varaaja puolestaan lämpiää sään salliessa katolla olevilla aurinkokeräimillä. Lisäksi meillä on vesikiertotakka, joka myös lämmittää varaajan vettä. Ja luonnollisesti varaajassa on vielä sähkövastus, joka talvella varmistaa, että lämpöä ja lämmintä vettä riittää.

Yllä olevan perusteella on selvää, että kulutus on talvella suurempaa. Alla olevassa kuvassa onkin esitetty keskimääräinen sähkönkulutus kuukausittain. Erot kuukausien välillä ovat suuria helmikuun keskimääräisen kulutuksen ollessa n. kuusinkertainen verrattuna syyskuuhun, jolloin kulutus on hieman yllättäen ollut kaikkein pienintä.

Talven suuremman kulutuksen tietysti aiheuttaa kylmyys, mutta miten kulutus tarkemmin riippuu ulkolämpötilasta? Tämä näkyy päivätason kulutukseksi muutettuna seuraavasta kuvasta.

 

Kulutus alkaa nousta, kun ulkolämpötila laskee n. 6 asteeseen ja kasvu jatkuu aina n. -12 asteen lämpötilaan asti. Siitä kylmempään mentäessä kulutus pysyy suurinpiirtein samana. Tuota katsoessa tulee myös huomioida, että takan käyttö pienentää kulutusta talvella (ja syksyllä sekä keväällä), eli ilman sitä varaajaa lämmitettäisiin sähköllä vielä enemmän. Käyrän kummassakin päässä näkyy pieni kuoppa kulutuksessa. Ikään kuin n. +28 asteessa ja n. -26 asteessa kulutus äkkiä pienenisi. Todennäköisesti kyse on siitä, että näillä lämpötiloilla havaintoja on aika vähän ja sattumalla on sormensa pelissä.

Ehkäpä tämä riittää tällä kertaa. Palaan aiheeeseen vielä toisessa kirjoituksessa myöhemmin.

-Jukka