Joitain päiviä sitten oli uutisissa, miten puurakentamisen osaajista on Suomessa pulaa ja alan koulutusta on ajettu alas. Ei osaaminen vielä ole hävinnyt, mutta suuntana tämä kuulostaa huolestuttavalta.
Erityisesti tämä uutinen kiinnitti huomioni, kun olin juuri lueskellut puurakentamisen ja erityisesti hirsirakentamisen ekologisuudesta. Löysin aiheeseen liittyen mielenkiintoisen raportin, jossa vertailtiin hirsiseinää muihin seinärakenteisiin. Tämän raportin valossa on selvä, että Suomen tulisi todella vahvasti panostaa hirsirakentamiseen ja laajemmin puurakentamiseen. Hirsiseinä on hiilinielu, johon sitoutuu hiiltä sen sijaan, että se vapautuisi hiilidioksidina ilmakehään. Hirsiseinän valmistuksen energiankulutus on selvästi kaikkien muiden seinärakenteiden vastaavaa pienempi. Hirsiseinän rakentamisen hiilidioksidipäästöt ovat n. kuudesosa betoni- tai tiiliseinän rakentamisen päästöistä. Hirsiseinä voidaan elinkaarensa lopussa kierrättää bioenergiaksi. Ja niin edelleen.
Toisen raportin innoittamana laskeskelin, että meillä on talon ja autotallin hirsiseinissä ja välipohjissa n. 53 kuutiota puuta (+ kaikki ulko- ja sisäverhoilut ynnä muut päälle). Se sisältää n. 11 140 kg hiiltä, joka taas vastaa n. 40 900 kg hiilidioksidia päästessään vapautumaan ilmaan. Tämä määrä hiilidioksidia on siis pysyvästi sitoutunut taloomme. Uusien autojen keskimääräisillä päästöillä ja autoilla keskimäärin vuodessa ajettavalla kilometrimäärällä tämä vastaa n. 16 vuoden autoilua. Tiilitalon rakentamalla olisin hiilen sitomisen sijaan aiheuttanut viisinumeroisen kilogrammamäärän hiilidioksidin vapautumista ilmaan.
 |
| Lähde: Matti Alasaarela: Hirsiseinän ekokilpailukyky |
- Jukka
Ekotehokasta Huomenta kaikille!
VastaaPoistaKyllä se vaan näin on, että jos haluamme tehdä jotain elämänlaadun puolesta, niin puun käyttöä ja muiden uusiutuvien rakennusmateriaalien käyttöä on lisättävä juuri NYT, eikä ensivuonna!
Global Footprint Network http://www.footprintnetwork.org/en/index.php/GFN/page/earth_overshoot_day/ laskee ja ylläpitää hälyttävää dataa maapallon luonnonvarojen riittävyydestä. Tämä on siis ilmastoasioiden lisänä yksi hälyttävimmistä asioista! Rakennusala on tässäkin asiassa globaalisti suurin syyllinen. Lyhyesti sanottuna tällä hetkellä maapallon luonnonvaroja ylikulutetaan siihen tahtiin, että noin 18 vuoden kuluttua (noin v. 2030) tarvitaan 2 maapalloa täyttämään ihmisten kulutustarve!
Nyt meillä on tähän selkeä vastaus!
Puurakentaminen. Pelkästään Euroopan tasolla, jos kaikki asunnot rakennettaisiin puusta betonin sijaan
1. Luonnonvarojen kulutus laskisi 70%
2. Energian kulutus laskisi 40%
3. CO2 päästöt vähenisi 60%
Pitää muistaa se seikka, että rakentamisen määrä ei maapallolla eikä Suomessa vähene. Samoja tuotantotiloja voidaan käyttää myös puurakenteiden valmistuksessa (vähän työstökoneiden päivitystä). Eli yritykset vaihtavat vain raaka-aineeksi puun ja bisnes jatkuu edelleen!
Näistä asioista pitäisi tiedottaa enemmän kuluttajille eikä pelkästään ammattilaisille. Miten kuluttaja osaa jotain vaatia, jos ei ole tietoa?
Mitä tulee koulutukseen niin moni on sanonut, että juna meni jo! Suomalainen puutalobisnes tarvitsee vientiä, pelkällä kotimaisella puurakentamisella ei ole tarpeeksi volyymia sen suhteen mitenkä paljon puuta voidaan vuodessa ottaa metsistä kestävällä hakkuulla käyttöön.
Pelkästään Kainuun vuosittaisella hakkuu ja sahausmäärällä voidaan rakentaa kaikki Suomalaiset asuintalot massiivisena puurakenne konstruktiona!
Kiitoksia, Kyösti, mielenkiintoisesta linkistä ja kommentista! Ekonomistit puhuvat kasvun välttämättömyydestä, ja kasvu tarkoittaa kuluttamista, mutta olennaista on kuluttamisen muuttuminen ekologisesti kestäväksi.
VastaaPoistaMainitsemasi luvut puurakentamisen lisäämisen merkityksestä ovat vaikuttavia! Jos todella on näin, niin puurakentamiseen ei pidä vain rohkaista, vaan sitä pitää suorastaan vaatia lainsäätäjän toimesta! Kyllähän rakentamismääräykset ovat kiristymässä, mutta onko asiaa perusteltu riittävästi kuluttajille ja ovatko he pysyneet mukana? Iso muutos pitäisi tapahtua lyhyessä ajassa.
Tänään ja eilen puurakentaminen on taas ollut otsikoissa "ison pahan G:n" eli Guggenheimin yhteydessä, kun ministeriö lupailee valtion rahaa arkkitehtikilpailuun, jos museo tehdään puusta. Hyvää: Puurakentamisen pitäminen esillä. Huonoa: Rahan tuhlaaminen rakennukseen, jota ei ehkä edes rakenneta.
- Jukka
Kiitos tästä blogista, aloittelen täältä alkupäästä lukemaan näitä.
VastaaPoistaTuosta puun hiilinielu taulukosta on heitettävä kritiikkiä, puu on olemassa ilman ihmistäkin, ja puun hiilinielu on joka tapauksessa olemassa, rakennetaan siitä sitten talo tai ei. Taulukosta tulee sellainen kuva, että kun puusta rakennetaan talo, niin siitä tulee tässä tapauksessa "käyttämätöntä päästöä" tuo 11 140 kg. Eikö puusta rakennetun talon päästöt pitäisi alkaa nollasta eikä miinusluvuista?
En ole kauheasti asiaan perehtynyt, joten korjaathan jos olen väärässä!
En ole myöskään puurakentamisen vastustaja, päinvastoin, puu on mahtava materiaali. Tuntuu vaan että tällaisella "viherpesulla" tehdään hallaa puu / betoni rakennuskiistakeskustelussa. Olisi hyvä jos puusta voisi keskustella objektiivisesti, eli niin että puu ja sen hiilinielu on jo olemassa ilman että puutalo rakennetaan. Toki puutalo valintana on ekologisempi, mutta tässä se esitetään mielestäni tavalla, joka ei ole totuudenmukainen.
Herää tietenkin kysymys että miten tuo hiilinielu sitten esitetään, jollei jo tässä kohtaa? Kenties vaan eri tavalla?
Tämä taitaa olla aihe, josta päättäjät ja asiantuntijat keskustelevat/kinastelevat/neuvottelevat noissa maailmanlaajuisissakin ilmastoneuvotteluissa, joten varmasti löytyy erilaisia katsantokantoja. Minä näen asian niin, että päästön voidaan ajatella olevan negatiivinen, koska tämä hiili on (toistaiseksi) poistunut normaalista kierrosta. Jos tämä puu lahoaisi metsässä tai poltettaisiin takassa, vapautuisi siinä oleva hiili, kun taas meidän talossamme se on sitoutunut rakenteisiin. Ei tietenkään ikuisesti, eli pitkällä aikavälillä se hiili siitä taas jatkaa kiertoaan, jolloin pitemmän päälle ollaan "nollatasolla", mutta talon elinkaaren aikana miinusluvuissa. MInun mielestäni lyhyempi perspektiivi on myös olennainen, koska päästöjen vähentämisessä tarvitaan tuloksia nopeasti. Ja talomme tulevaa elinkaarta on tietysti mahdoton ennustaa, mutta kyllähän yleisesti ottaen hirsitalot kestävät helposti sata tai muutamankin sata vuotta.
VastaaPoistaJa tosiaan, kuten itsekin mainitset, puutalo on joka tapauksessa ekologisempi, riippumatta siitä, millä aikaperspektiivillä tätä hiilinieluasiaa tarkastelee.
- Jukka