Näytetään tekstit, joissa on tunniste puurakentaminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste puurakentaminen. Näytä kaikki tekstit

perjantai 30. maaliskuuta 2012

Hirsiseinän ekokilpailukyky

Joitain päiviä sitten oli uutisissa, miten puurakentamisen osaajista on Suomessa pulaa ja alan koulutusta on ajettu alas. Ei osaaminen vielä ole hävinnyt, mutta suuntana tämä kuulostaa huolestuttavalta.

Erityisesti tämä uutinen kiinnitti huomioni, kun olin juuri lueskellut puurakentamisen ja erityisesti hirsirakentamisen ekologisuudesta. Löysin aiheeseen liittyen mielenkiintoisen raportin, jossa vertailtiin hirsiseinää muihin seinärakenteisiin. Tämän raportin valossa on selvä, että Suomen tulisi todella vahvasti panostaa hirsirakentamiseen ja laajemmin puurakentamiseen. Hirsiseinä on hiilinielu, johon sitoutuu hiiltä sen sijaan, että se vapautuisi hiilidioksidina ilmakehään. Hirsiseinän valmistuksen energiankulutus on selvästi kaikkien muiden seinärakenteiden vastaavaa pienempi. Hirsiseinän rakentamisen hiilidioksidipäästöt ovat n. kuudesosa betoni- tai tiiliseinän rakentamisen päästöistä. Hirsiseinä voidaan elinkaarensa lopussa kierrättää bioenergiaksi. Ja niin edelleen.


Toisen raportin innoittamana laskeskelin, että meillä on talon ja autotallin hirsiseinissä ja välipohjissa n. 53 kuutiota puuta (+ kaikki ulko- ja sisäverhoilut ynnä muut päälle). Se sisältää n. 11 140 kg hiiltä, joka taas vastaa n. 40 900 kg hiilidioksidia päästessään vapautumaan ilmaan. Tämä määrä hiilidioksidia on siis pysyvästi sitoutunut taloomme. Uusien autojen keskimääräisillä päästöillä ja autoilla keskimäärin vuodessa ajettavalla kilometrimäärällä tämä vastaa n. 16 vuoden autoilua. Tiilitalon rakentamalla olisin hiilen sitomisen sijaan aiheuttanut viisinumeroisen kilogrammamäärän hiilidioksidin vapautumista ilmaan.

Lähde: Matti Alasaarela: Hirsiseinän ekokilpailukyky
Puurakentamiseen ja sen osaamisen kehittämiseen siis lisää vauhtia ja panostuksia! Vielä löysin yhden raportin, jossa mainitaan, että puurakentamisen markkinaosuuden lisääminen Euroopassa 10 %:lla merkitsisi 25 %:n osuutta Kioton ilmastosopimuksen tavoitteesta. Ei siis ole ihan sama, mistä talonsa rakentaa!

- Jukka

maanantai 19. joulukuuta 2011

Elämää passiivihirsitalossa

Tervetuloa! Pyyhkikää jalkanne sisään astuessanne, naulakko on siinä vasemmalla. Vierashuone löytyy yläkerrasta. Laitetaanko sauna lämpiämään?

Meillä asuu kaksi henkeä, Elise ja Jukka. Ja me rakensimme – siis me ja toistakymmentä rakentamisen ammattilaista :) – tämän talon.


Kuvasta sitä ei huomaa, mutta talomme runko on hirttä, eli massiivipuuta. Meille oli alusta asti selvää, että haluamme ehdottomasti puutalon. Puu on materiaalina lämmin ja monin tavoin ekologinen, unohtamatta myöskään sen terveysvaikutuksia. Kaiken kaikkiaan siis hieno keksintö. :) Ulkopinta on lautaverhoiltu, ja itse hirsi on näkyvissä talon sisäpinnassa. Rakenne on uusi ja suomalaisen Timber Framen kehittämä.

Toinen asia, mitä ei ulkoapäin näe, on se, että talomme on passiivitalo. Lyhyesti sanoen se tarkoittaa, että talon energiankulutus on huomattavasti ns. normaalitaloa pienempi. Ekologisuus tässäkin mielessä oli meille tärkeää. Pienet, marsilaisen vihreät mies ja nainen sisällämme halusivat tehdä itse ja omalta osaltaan jotain ilmaston, ympäristön ja maapallon puolesta. Rakennusmääräyksetkin ovat jo tähän suuntaan menossa, joten ”vanhanmallisen” (siis energiaa paljon käyttävän) talon rakentaminen enää tässä vaiheessa olisi tuntunut tyhmältä.

Näin talossame lyövät siis kättä perinteinen (”with a twist”) ja moderni. Tässä blogissa kerromme elämästämme passiivihirsitalossamme.