Havaintoja passiivitalon sähkönkulutuksesta

Olen muutamia kertoja aiemmissa kirjoituksissa kertonut talomme sähkönkulutuksesta. Tartuin jälleen asiaan pitkän tauon jälkeen hieman analyyttisemmalla otteella.

Ehkä kuitenkin on syytä ensin lyhyesti kerrata lämmitysjärjestelmäämme. Talossa on ilmanvaihtolämmitys, eli lämpö tulee taloon ilman mukana. Ilmaan lämpö puolestaan saadaan lämminvesivaraajasta, jota käytetään myös käyttöveden lämmittämiseen. Varaaja puolestaan lämpiää sään salliessa katolla olevilla aurinkokeräimillä. Lisäksi meillä on vesikiertotakka, joka myös lämmittää varaajan vettä. Ja luonnollisesti varaajassa on vielä sähkövastus, joka talvella varmistaa, että lämpöä ja lämmintä vettä riittää.

Yllä olevan perusteella on selvää, että kulutus on talvella suurempaa. Alla olevassa kuvassa onkin esitetty keskimääräinen sähkönkulutus kuukausittain. Erot kuukausien välillä ovat suuria helmikuun keskimääräisen kulutuksen ollessa n. kuusinkertainen verrattuna syyskuuhun, jolloin kulutus on hieman yllättäen ollut kaikkein pienintä.

Talven suuremman kulutuksen tietysti aiheuttaa kylmyys, mutta miten kulutus tarkemmin riippuu ulkolämpötilasta? Tämä näkyy päivätason kulutukseksi muutettuna seuraavasta kuvasta.

 

Kulutus alkaa nousta, kun ulkolämpötila laskee n. 6 asteeseen ja kasvu jatkuu aina n. -12 asteen lämpötilaan asti. Siitä kylmempään mentäessä kulutus pysyy suurinpiirtein samana. Tuota katsoessa tulee myös huomioida, että takan käyttö pienentää kulutusta talvella (ja syksyllä sekä keväällä), eli ilman sitä varaajaa lämmitettäisiin sähköllä vielä enemmän. Käyrän kummassakin päässä näkyy pieni kuoppa kulutuksessa. Ikään kuin n. +28 asteessa ja n. -26 asteessa kulutus äkkiä pienenisi. Todennäköisesti kyse on siitä, että näillä lämpötiloilla havaintoja on aika vähän ja sattumalla on sormensa pelissä.

Ehkäpä tämä riittää tällä kertaa. Palaan aiheeeseen vielä toisessa kirjoituksessa myöhemmin.

-Jukka