Hirsitalon terveysvaikutuksista

Suomessa on n. puoli miljoonaa kesämökkiä. Into mökkeillä kertoo suomalaisten kaipuusta luonnon äärelle, mutta kertooko se, että näistä mökeistä aika harva taitaa olla betonia tai ylipäätään muuta kuin puuta, myös ihmisten tiedostetusta ja tiedostamattomasta kaipuusta puutaloon? Tiedostetusti puuta pidetään kauniina ja lämpimänä luonnonmateriaalina. Tiedostamatta puutalo erittää ainetta, joka tekee asukkaista onnellisia! Näin ainakin, mikäli uskomme Maaseudun Tulevaisuuden mainitsemaa itävaltalaistutkimusta, ja miksi emme uskoisi. Tämä aine, alfapineeni, mm. alentaa verenpainetta.

Tällainen aine on esimerkki puun fyysisistä (tai kemiallisista) terveysvaikutuksista, joista toinen on puun positiiviset vaikutukset talon sisäilman laatuun. Hirsi tasaa huoneilman kosteutta. Mutta puulla on myös positiivinen psykologinen terveysvaikutus. Tässä artikkelissa kerrotaan Japanissa ja Norjassa tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan puu ”herättää esteettistä mielihyvää, lisää levollisuutta ja sen myötä hyvää mieltä ja oloa”. Samassa artikkelissa Aalto Yliopiston professori Matti Kairi kertoo itävaltalaistutkimuksesta, jossa vertailtiin koulun luokkahuoneiden seinärakenteen vaikutusta sydämen iskutiheyteen. Yli vuoden kestäneiden tutkimusten tulos oli, että massiivipuuseinäisissä luokissa opiskelleitten nuorten pulssi oli keskimäärin 6 lyöntiä minuutissa alhaisempi kuin perinteisissä luokkahuoneissa opiskelleitten! Sillä, onko tämä nyt sitten kemiaa vai psykologiaa, ei juuri ole väliä, mutta mielenkiintoista tämä joka tapauksessa on!

Puun ja metsien terveysvaikutuksista kerrotaan myös tässä Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtajan esityksessä, joka kylläkin menee jo puurakentamisen aihealueen ulkopuolelle, mutta on muuten varsin mielenkiintoinen.  On se puu hieno aine! :)

- Jukka