Netin keskustelupalstoilta voi löytää kommentteja, joiden mukaan passiivitalot jotenkin erityisesti kärsisivät (tai tulisivat kärsimään) homeongelmista. Tällaisia mielipiteitä on kaikenlaisten ”asiantuntijoiden” helppo netissä heitellä ilman mitään tutkimus- tai kokemuspohjaa, ja useimmiten nimimerkkien suojissa.
Ei oikein rakennettu passiivitalo ole mitenkään altis homeongelmille. Sen sijaan ongelmia voi tulla, aivan kuten ”tavanomaisissa” taloissakin, jos on tehty rakennusvirheitä. Passiivitalojen ongelmista ilman tietopohjaa netissä vouhottavien olisikin hyvä suunnata energiansa rakentamisen laadusta huolehtimiseen, kuten professori Koiso-Kanttila tekee.
Jos oikein muserruttaisiin esitettyjen pahimpien pelkojen alla ja pidettäisiin energiatehokasta rakentamista aivan mahdottomana, niin mikä olisi vaihtoehto?
1) Ei pyritäkään rakentamaan energiapihejä taloja, vaan samanlaisia taloja kuin tähänkin asti.
- Suomalaisten ilmastopäästöistä asuminen tuottaa n. 30 %. Vaikka erilaisiakin mielipiteitä on, on aika kiistatonta, että ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöt lämmittävät maapalloa ja vaikuttavat ilmastoon kaikkialla. Ilman päästörajoituksia tuloksena on mullistuksia, jotka muuttavat totuttua maailmanjärjestystä. Tämän vuoksi suomalaisilla on velvollisuus, ja Suomi on siihen myös sitoutunut, rajoittaa päästöjään ja siten pyrkiä hillitsemään ilmastonmuutosta. Asuminen ei ole ainoa alue, jossa toimenpiteitä on tehtävä, mutta sitä ei myöskään voida ohittaa, jotta tavoitteisiin päästään.
2) Kuten edellä, mutta vähennetään energiankulutusta polttamalla takkaa niin maan perusteellisesti.
- Kuinka moni sitä takkaa sitten vapaaehtoisesti muistaisi ja jaksaisi polttaa pitemmän päälle? Voisi laiskuus iskeä. On myös hyvä huomata, että puun polttaminen takassa ei ole ihan ongelmatonta sekään pienhiukkaspäästöjen vuoksi.
3) Odotetaan, että teknologia tai muu ”kehitys” kehittyy ja aletaan vasta sitten rakentaa energiapihejä taloja.
- Saaduista kokemuksista on hyvä ja pitääkin oppia. Kun kuitenkin otetaan huomioon, mikä on asuntokannan uusiutumisvauhti (nyt rakennettavaan taloon tehdään isoja peruskorjauksia vasta usean vuosikymmenen päästä), ei asiassa voida vitkutella, vaan muutos on aloitettava nyt. Asunnonrakentajan ja –omistajan kannalta tuskin on taloudellisesti järkevää, että uuteen (mutta energiaa haaskaavaan) taloon pakotetaan lainsäätäjän toimesta tehtäväksi isoja ”energiaremontteja” viiden tai kymmenen vuoden päästä rakentamisesta.
4) Tuotetaan kaikki talojen tarvitsema energia ympäristöystävällisesti, jolloin ei ole väliä, kuinka paljon sitä kuluu.
- Tämä ei ole ihan nykypäivää vielä, olettaen, että talosta ei samalla tehtäisi energiapihiä. Mutta jos tämä olisi mahdollista, niin eikö tosiaan voisi ajatella, että talo saa kuluttaa vaikka kuinka paljon energiaa, jos se kaikki tuotetaan ympäristöä rasittamatta? Ehkäpä ei. Jos tähän tilanteeseen päästään, niin miksi energia pitäisi tuhlata asumiseen? Yhdistettynä energiatehokkaaseen taloon tästä olisi parhaimmillaan tuloksena ylijäämäenergiaa, jonka talon omistaja (tai kuka sen onkaan tuottanut) voisi myydä ja siten hyötyä taloudellisesti, ja jota samalla voitaisiin käyttää pienentämään sähköntuotannon päästöjä jossain muualla.
5) Jokin muu, mikä?
- Niin, mikä?
- Jukka
