Passiivitalossa, ja kännykkä toimii!

Vähän joskus harmittaa, kun ihmisille luodaan vääriä mielikuvia yleistävillä otsikoilla. Tämä pätee uutiseen kuin uutiseen ja mediaan kuin mediaan, mutta nyt tämä tuli taas vastaan uutisessa koskien kännyköiden kuuluvuutta passiivitaloissa: "Passiivitalo kaipaa radioaukkoja rakenteisinsa -- muuten kännykkä vaikenee".

Uutinen varmaan pitää sikäli paikkansa, että kivitaloissa tai alumiinivuoratuissa puutaloissakin kännyköiden kuuluvuus voi olla ongelma. Mutta ei meidän talossa mitään tällaista ongelmaa ole. Kännykkä soi ja piipittää ihan normaalisti. Ja selitys löytyy siitä, ettei meillä ole alumiinikalvolla suojattuja eristeitä. Kukas niitä on pakottanut käyttämään? Otsikostahan syntyy väkisin, ellei itse juttua tarkemmin lue, mielikuva kaikkia passiivitaloja koskevasta ongelmasta.

Otsikointi on tietysti tiivistämisen taidetta ja otsikoilla myydään. Mutta ei tuo otsikko nyt ihan totta kuitenkaan ole...

- Jukka

Kannattaako yösähkö?

Kannattaako maksaa sähköstä yöllä vähemmän ja päivällä enemmän verrattuna tasahintaiseen sopimukseen? Olen suhtautunut yösähköön vähän skeptisesti, mutta kun kulutusdata kerran on käytettävissä, niin päätin lopulta ottaa selvää, olisiko yösähkö sittenkin meille kannattava vaihtoehto.

 

Jo aiemmin analysoimistani sähkönkulutustiedoista (kts. aiemmat kirjoitukset täältä ja täältä) saan selville, että halvemman yösähkön aikaan, eli klo 22-07 (kesäaikaan 23-08) välillä, taloudessamme kulutetaan 35 prosenttia sähköstä. Sähköntoimittajamme puolestaan veloittaa yösähköstä yöaikaan 18 prosenttia vähemmän kuin yleissähköstä ja vastaavasti päiväaikaan 11 prosenttia enemmän.

 

 

Yksinkertaisella laskutoimituksella tästä saadaan: 0,35 * (1-0,18) + (1-0,35) * 1,11 = 1,0085. Eli kun luku on suurempi kuin yksi, voidaan todeta, että yösähkösopimus olisi tullut kalliimmaksi kuin yleissähkösopimus Ja toisaalta kun luku on noin vähän päälle yhden, voidaan sanoa, ettei ole hirveän suurta merkitystä, kummanlainen sopimus on.

 

Eipä tarvitse tätäkään enää miettiä...

 

-Jukka

Havaintoja passiivitalon sähkönkulutuksesta, osa 2

Edellisessä kirjoituksessa esitin talomme sähkönkulutuksen kuukausittain ja riippuen ulkolämpötilasta. Mielenkiintoista on myös tarkastella kulutusta kellonajan mukaan jaettuna.

Kuvasta erottuu heti kaksi piikkiä, jotka sijoittuvat töissäolon molemmin puolin. Selittääkö aamun piikin siis kahvinkeitin tai leivänpaahdin? Ei, vaan ennen kaikkea aamusuihku ja sitä seuraava varaajan lämmitys sähkövastuksella, ja ehkä osaltaan talvella käytettävä auton lohkolämmitin. Perustelut tälle näkyy katsottaessa kulutusta kellonajan mukaan erikseen tammikuulle ja kesäkuulle. Aamutoimet ovat samat, mutta kesällä piikkiä ei ole. Töitten jälkeen puolestaan laitetaan päälle hellaa, uunia, pyykkikonetta, tiskikonetta, televisiota, tietokonetta, jne., mikä nostaa kulutusta.




Tammikuu

Kesäkuu

Eri viikonpäivien kulutus ei merkittävästi toisistaan eroa, perjantain ja lauantain kuitenkin noustessa korkeimmalle. Sunnuntain alhaisimmalle kulutukselle löytyy itse asiassa oletettavasti sama selitys kuin jo oli esillä ja joka liittyy asukkaiden tottumuksiin: Jos viikossa on joku päivä, jolloin en käy suihkussa, niin todennäköisimmin se on sunnuntai.

Sokerina pohjalla on vielä yksi havainto, jota ei voi tehdä yllä olevista kuvaajista. Seuraamalla sähkönkulutusta eri ilmanvaihdon tehoasetuksilla, olen tullut johtopäätökseen, että kesällä ilmanvaihtokone vie n. 50 prosenttia kaikesta kuluttamastamme sähköstä! Todella iso prosentti. Kilowattitunteina se tarkoittaa n. 6-7 kWh/päivä. Tämä vastaa kyllä laitteen valmistajan ominaiskäyrää, eli sikäli se ei ole (tai siis pitäisi olla) yllätys eikä ole tarvetta epäillä mitään häiriötä toiminnassa. Talvella osuus on tietysti suhteellisesti pienempi, kun muu kulutus kasvaa.

Miten tähän voisi vaikuttaa? Lähinnä kaksi keinoa: Pienentää koneen tehoja jatkuvassa käytössä ja/tai laskea tehot tilapäisesti pienemmäksi aina, kun se on mahdollista (ei kukaan kotona). Näistä ensimmäiseen mahdollisuudet ovat rajalliset, mutta ei se poissuljettua ole (etenkään kesällä). Jälkimmäistä sen sijaan tulisi muistaa käyttää nykyistä ahkerammin. Talvella sekään ei oikein onnistu vaikuttamatta myös talon lämpötilaan.

-Jukka

Havaintoja passiivitalon sähkönkulutuksesta

Olen muutamia kertoja aiemmissa kirjoituksissa kertonut talomme sähkönkulutuksesta. Tartuin jälleen asiaan pitkän tauon jälkeen hieman analyyttisemmalla otteella.

Ehkä kuitenkin on syytä ensin lyhyesti kerrata lämmitysjärjestelmäämme. Talossa on ilmanvaihtolämmitys, eli lämpö tulee taloon ilman mukana. Ilmaan lämpö puolestaan saadaan lämminvesivaraajasta, jota käytetään myös käyttöveden lämmittämiseen. Varaaja puolestaan lämpiää sään salliessa katolla olevilla aurinkokeräimillä. Lisäksi meillä on vesikiertotakka, joka myös lämmittää varaajan vettä. Ja luonnollisesti varaajassa on vielä sähkövastus, joka talvella varmistaa, että lämpöä ja lämmintä vettä riittää.

Yllä olevan perusteella on selvää, että kulutus on talvella suurempaa. Alla olevassa kuvassa onkin esitetty keskimääräinen sähkönkulutus kuukausittain. Erot kuukausien välillä ovat suuria helmikuun keskimääräisen kulutuksen ollessa n. kuusinkertainen verrattuna syyskuuhun, jolloin kulutus on hieman yllättäen ollut kaikkein pienintä.

Talven suuremman kulutuksen tietysti aiheuttaa kylmyys, mutta miten kulutus tarkemmin riippuu ulkolämpötilasta? Tämä näkyy päivätason kulutukseksi muutettuna seuraavasta kuvasta.

 

Kulutus alkaa nousta, kun ulkolämpötila laskee n. 6 asteeseen ja kasvu jatkuu aina n. -12 asteen lämpötilaan asti. Siitä kylmempään mentäessä kulutus pysyy suurinpiirtein samana. Tuota katsoessa tulee myös huomioida, että takan käyttö pienentää kulutusta talvella (ja syksyllä sekä keväällä), eli ilman sitä varaajaa lämmitettäisiin sähköllä vielä enemmän. Käyrän kummassakin päässä näkyy pieni kuoppa kulutuksessa. Ikään kuin n. +28 asteessa ja n. -26 asteessa kulutus äkkiä pienenisi. Todennäköisesti kyse on siitä, että näillä lämpötiloilla havaintoja on aika vähän ja sattumalla on sormensa pelissä.

Ehkäpä tämä riittää tällä kertaa. Palaan aiheeeseen vielä toisessa kirjoituksessa myöhemmin.

-Jukka

Pystyhirsiä, pannareita ja pannukahvia

Edellisenä sunnuntaina teimme kauniin kelin kunniaksi lyhyen pyöräretken meille uuteen kahvilaan. Jo jollain aiemmalla retkellä olimme Kahvila Leivintuvan bonganneet, mutta silloin ovi ei auennut janoisille kulkijoille. Nyt aukiolotietoja netistä tarkistaessamme huomasimmekin, että Kahvila Leivintupa sijaitsee vanhassa pystyhirsisessä rakennuksessa. Ja vaikka siis asumme pystyhirsitalossa, niin ainoat näkemämme sellaiset ovat näitä Timber Framen uusia taloja, kun taas Leivintupa on rakennettu jo 1800-luvun lopulla.

Kahvilan tavaramerkkejä ovat pannukakut ja pannukahvit, emmekä mekään niitä voineet vastustaa. Todella herkullista oli! Vanhassa blogissaan "metsänkyläläiset" kuvaavat paitsi oikean pannarireseptin etsimistä myös (ja ennen kaikkea) vanhan saunanakin toimineen hirsitalon kunnostusta kahvilaksi. Kesäkelillä nautimme tarjoilut mukavalla pihalla, mutta kurkkasimme myös idyllisiin sisätiloihin, joissa jo ajan kuluttamat, mutta vankat hirsiseinät ovat ilahduttavasti näkyvissä.

Kahvila Leivintupa kuuluu Metsänkylän Navetan mielenkiintoiseen pihapiiriin. Navetassa on myynnissä kierrätettyjä vanhoja rakennustarvikkeita ja Domus Classicassa uusia, mutta vanhan oloisia tuotteita. Kahvilan lisäksi kokonaisuuden täydentävät pihapiirissä laiduntavat alpakat. Hienoja esineitä ja hienoa kierrättämistä, ja vaikka meidän talomme tyyli on ainakin valtaosin modernimpi, täytyy näitä puoteja ja niiden pitäjiä arvostaa.

- Jukka

Aidan portti ja kaksikasvoinen Janus

On vain kaksi tapaa harrastaa aidanrakennusta. Nimittäin oikea ja väärä? Ei, vaan nopea ja hidas. :) Olemme kuuluneet lähinnä jälkimmäiseen kategoriaan, täytyy tunnustaa. Vaikka aita itsessään nousi jo viime vuonna, niin aitaan jätettyyn aukkoon istuva portti on nähnyt vasta nyt päivänvalon.

Portin tekeminen ei ole mitään rakettitiedettä (eli suomeksi ydinfysiikkaa), lähinnä mietitytti, miten välttää portin notkahtaminen ja paljonko pitäisi sittenkin jättää rakoa aukon ja portin väliin. Itse aita on umpiaita ja molemmin puolin paneloitu, joten halusin myös portista samanlaisen. Yhtä paksua en siitä kuitenkaan tehnyt, se olisi nostanut painoa liikaa. Tai niin fundeerasin.

Ja kuinkas sattuikaan, portintekijöiden ammattikunnan suojeluspyhimys oli suosiollinen, ja ainakin näin alkuun onnistuin kuin onnistuinkin välttämään portin notkahtamisen. Jää nähtäväksi, miten se tuosta elää. Muutenkin ihan kelpo portti, eli kevyt taputus selkään ja kohti uusia askareita.

- Jukka

P.S. Google paljastaa, että jos portintekijöillä ei omaa suojeluspyhimystä olekaan, niin ovilla ja porteilla oli roomalaisessa mytologiassa oma jumalansa, Janus. Hämmästyttävää... Kaksikasvoinen Janus -- kaksipuolinen portti...

Naapurikateutta ja päivänpaistetta

Kateus vie kalatkin vedestä, ja vaikka kalat eivät liity taloomme kuin savustuspöntössä, niin harmittaahan se, kun naapurissa aurinkokeräimet jo hoitavat työtään, mutta meillä päällä on vielä 5-10 sentin lumikerros. Aurinko on paistanut kauniisti, mutta jatkuvista pakkasista johtuen lumi ei ole sulanut eikä valunut keräinten päältä. Vähän kun saisi paljasta pintaa näkyviin, niin siitä se lähtisi... Asiaa selittää myös se, että keräimet eivät ole meillä optimisuuntaan -- jos olisivat enemmän etelään, niin se auttaisi.

Plussakelejä odotellessa on takka jatkanut työtään. Viikonloppuna tartuin toimeen, joka olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten -- takan "nuohoukseen". Nokikolarilta en ole viemässä leipää, vaan noudatin viimein takan valmistajan ohjeita itse takan puhdistuksesta. Ja todellakin oli jo aikakin! Nokea ja tuhkaa oli kertynyt lämmön veteen siirtävien putkien päälle jo sellainen kerros, että sillä varmasti oli vaikutusta jo takan tehokkuuteenkin. Taas kelpaa...

Sinänsä edellisten viikonloppujen kaltaisilla aurinkoisilla keleillä riittää pelkkä aurinko lämmittämään talon, ja olenkin päivisin laittanut lämmityksen pois päältä. Yöt ovat sitten olleet eri juttu, ja kun lämmin suihkukin on aamuisin toivelistalla, niin kokonaan ei voi varaajan lämmittämisestä luopua.

- Jukka