sunnuntai 29. tammikuuta 2012

Talon rakenteesta

No niin, aika vierähtikin nopeasti ennen kuin ehdin palata tähän aiemmassa kommentissa olleeseen kysymykseen siitä, millä tavalla meidän talomme rakenne on uusi (kuten ensimmäisessä jutussa kirjoitin).

Selkein ja päällepäin näkyvin ero tyypillisiin hirsitaloihin verrattuna on se, että hirret ovat pystyssä, eivät siis vaakasuorassa. Tämä saattaa äkkiseltään kuulostaa vieraalta, mutta itse asiassa pystyhirsitaloja on Suomessakin ihan perinteisesti tehty ja Norjassa ne ovat paikoin yleisiäkin, ainakin Googlen mukaan. Suomessa toki vaakahirsitalo on yleisempi ja ihmisille tutumpi, mutta Google löytää kyllä Suomestakin paljon tietoa pystyhirrestä.

Kuva varmaankin auttaa hahmottamaan, miltä tällainen pystyhirsi näyttää, ja häivyttää lukijan mielikuvat pystyssä olevista pyöröhirsistä… Hirsi on siis leveää lamellihöylähirttä.

Hirsirungon pystytystä syksyllä 2010.

Valmis hirsipinta.
Vaakahirsitalossa pitää rakenteissa ja asennuksessa huomioida talon painuminen, mutta pystyhirsitalossa tätä ongelmaa ei ole. Pystyhirressä on myös aivan oma ilmeensä. Me pidimme pystyhirrestä heti. Se on materiaalina perinteinen, mutta ulkonäöltään moderni.

Muita niin rakenteellisia kuin sitten talon ominaisuuksiin liittyviä eroja ”tavalliseen” hirsitaloon verrattuna ovat parempi eristys sekä ilmatiiviys. Molemmat näistä liittyvät talon yleisempään passiivitalo-ominaisuuteen. Samasta syystä ikkunat ja ovet ovat tavallista energiatehokkaampia. Ja vielä pitää ominaisuuksista mainita se, että seinärakenteesta johtuen talon äänieristys on erinomainen. Meilläkin on tie tuossa ei-niin-kaukana, mutta eivät juuri äänet sisälle kuulu.

Talomme runko on tosiaan Timber Framen toimittama, ja heidän nettisivultaan löytyy tarkempaakin tietoa rakenteesta.

-Jukka

4 kommenttia:

  1. Hieno blogi teillä! Taidanpa ruveta seuraamaan sitä.

    Pystyhirsi on tosiaan vähän harvinaisempi Suomessa, mutta erittäin hyvältä tuo minun silmään näyttää. Hienoa, että olette lähteneet ennakkoluulottomasti rakentamaan ei-niin-perinteisellä tavalla.

    VastaaPoista
  2. Kiitoksia, Mauri, kommentista! Hyvältä tuo hirsi meistäkin näyttää. :) Täytyy ehkä vielä etsiä tai ottaa joku muukin kuva siitä ja laittaa tänne, niin näkyy vielä paremmin, miltä se näyttää.

    - Jukka

    VastaaPoista
  3. Moi,
    Massiivinen puu sisäpinnassa toimii mahtavasti sisäilman kosteustasaajana. Taitaa talvellakin huoneilman kosteus olla tuolla 30-40% luokkaa? ja tasaisesti ympäri vuoden.
    Oikein ihoallergikkojen unelma kun iho ei kuivu talvella!
    Ja samalla huoneilman muutkin ominaisuudet ovat parasta AAA luokkaa.
    Rakenne on täysin turvallinen ja käytännössä tutkittu moneen kertaan, niin kauemmassa historiassa pohjoismaissa kuin viimevuosina saksankielisessä keski-euroopassakin.
    Hyvän energiatehokkuuden (passiivitasoisen) ominaisuuksista on helppo olla samaa mieltä sillä kuukausittain sen kukkarossa näkee kun maksaa sähkölaskua!

    VastaaPoista
  4. Hei Kyösti! Emme ole ilman kosteusprosenttia seuranneet, mutta kyllä kylässä olleet allergikot ovat sisäilmaa kehuneet. Puun terveysvaikutuksiin, muuten, viitattiin viime sunnuntaina Helsingin Sanomien jutussa, jossa homemikrobien sairastuttama "homepakolainen" ei voinut enää lainkaan asua tavallisessa talossa (eikä kyse enää ollut homeesta vaan kemikaaleista), vaan ainoastaan hirsitalossa oireet katosivat.

    - Jukka

    VastaaPoista