sunnuntai 8. tammikuuta 2012

Vuoden 2011 sähkönkulutus

Vuoden vaihtumisen kunniaksi otin viime vuoden sähkönkulutusluvut hieman tarkempaan analyysiin, kuten jo aiemmin lupailin. Luvut eivät vielä ihan vastaa vuoden asumisen kulutusta, sillä tammi- ja helmikuu olivat vielä rakennusaikaa. Lämmittimiä ja muitakin laitteita oli silloin päällä yötä-päivää, joten vaikka maaliskuukin on kulutukseltaan samaa luokkaa, uskallan odottaa sähköä menevän tämän vuoden alkukuukausina viime vuotta vähemmän. Aika näyttää, olenko oikeassa.

Kuukausittainen kulutus näyttää vuoden 2011 osalta siis tältä:


Yleissilmäyksellä näyttää ihan loogiselta – kylminä talvikuukausina sähköä on kulunut enemmän. Joitain tarkentavia huomioita kuitenkin:
  • Tammi-helmikuu oli siis vielä rakennusaikaa, maaliskuussakin oli vielä myöhempiä kuukausia enemmän viimeistelytöitä
  • Kevään kulutus oli ”turhan” suurta – emme hyödyntäneet takkaa vielä samalla lailla kuin myöhemmin ja sähkövastus oli päällä liian pitkään
  • Saunan sähkökiuas alkoi nostaa lukemia vasta loka-marraskuussa
  • Varaajan vastuksen laitoimme päälle jälleen vasta marraskuun lopulla, kulutuksen nousu näkyy joulukuun luvussa (kuten ehkä myös jouluvalmistelut)
Koko vuoden kulutus oli 10508 kWh. Onko se sitten paljon vai vähän? Netistä löytyvien tietojen (Vattenfall, Suur-Savon sähkö, Oulun sähkönmyynti, Korpelan voima) mukaan 120 neliön, neljän asukkaan, sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutus on noin 18 000 – 21 000 kWh vuodessa. Meillä huoneistoala on 162 neliötä ja lisäksi kellari, jota tosin ei meillä ole erityisesti lämmitetty. Jos tuo 120 neliötä skaalataan 162 neliöksi (kellaria ei siis huomioida lainkaan), saadaan sähkönkulutuksen vertailuluvuksi n. 22 000 – 28 000 kWh (riippuen vähän, miten skaalauksen tekee). Sähkölämmitteiseen normaalitaloon nähden meidän kulutuksemme oli siis tällä tavalla laskien reilu kolmasosa – vajaa puolet. Kuulostaa ihan hyvältä! Kotitaloussähkön osuus lienee samaa suuruusluokkaa niin meillä kuin vertailutiedoissa, jolloin pienempi sähkönkulutus meillä perustuu aivan valtaosin pienempään lämmityksen tarpeeseen.

Ihan koko totuushan tuo ei vielä ole. Kulutus ei tosiaan ole vielä 12 asuinkuukaudelta. Lisäksi kokonaisenergiankulutuksen arvioinnissa pitää huomioida myös muut energianlähteet, ja jos ihan tarkkoja ollaan, niin kokonaisarvioinnissa tulisi varmaan huomioida myös ensimmäisen vuoden aikana tapahtuneen talon hirsien kuivumisen kuluttama energia. Täytyypä jatkaa harjoituksia…

- Jukka

2 kommenttia:

  1. Terve!

    Teillä on asiallisen oloinen blogi. Tulee varmaan seurailtua.

    Sellainen vaan jäi häiritsemään, kun ensimmäisessä jutussanne kirjoititte, että talonne "Ulkopinta on lautaverhoiltu, ja itse hirsi on näkyvissä talon sisäpinnassa. Rakenne on uusi..."
    Mitä se tarkoittaa? Eikös ulkopuolelta lämpöeristetty hirsitalo ole aika vanha keksintö?

    Mielenkiintoista kuulla sähkönkulutuksesta sitten, kun olette asuneet talossa koko vuoden. Tosin taitaa nämä kelitkin viimevuotiseen nähden vähän pienentää kulutusta..

    VastaaPoista
  2. Kiitoksia palautteesta! Alkuvaiheessa ollaan, mutta kiva jos jaksat seurata blogiamme!

    Eipä tosiaan tullut tuosta rakenteesta ja eroista "tavalliseen" hirsitaloon enempää kerrottua. Eroja on siis paitsi rakenteessa myös talon ominaisuuksissa, mutta vastaus on ehkä liian pitkä tällaiseen kommenttiin kirjoitettavaksi, joten palaan asiaan ihan omana juttunaan lähiaikoina. Toivottavasti jaksat odottaa. :)

    Palataan tuohon sähkönkulutukseenkin, kun on kokonainen vuosi takana. Meitäkin se kiinnostaa. :)

    - Jukka

    VastaaPoista