Kuumalla katolla, eli aurinkokeräinten pesu

Runsaan siitepölykevään on todella huomannut kaikkialle levinneestä keltaisesta pölykerroksesta. Auto, terassi, katto -- kaikki ovat saaneet osansa. Aurinkokeräimiä katselin joku päivä sillä silmällä, että tarttis tehrä jottain. Hyvin ovat keräimet nyt varaajaa lämmittäneet, ei ole tarvinnut takkaa saatika sitten sähköä käyttää, mutta ihan kaikkein parasta tehoa ei varmaan siitepölykerroksen alta ole saatu irti.

Niinpä sitten kiipesin tänään katolle harjan kanssa ja hilasin vesiletkun perässä. Rehellisyyden nimissä on tunnustettava, että tässä välillä ollut öinen saderintama taisi suurimmat siitepölyt putsata, mutta tulipahan nyt homma viimeisteltyä kunnolla. Ja onhan se ehkä hyvä kerran vuodessa kiivetä katolle keräinten ja katon kunto tarkastamaan...

Keräimet ovat tänä keväänä lämmittäneet varaajaa (ja siten siis sekä lämmityksessä käytettävää vettä että käyttövettä) tähän mennessä 371 tunnin ajan. Viime vuonna oltiin samassa luvussa suurin piirtein toukokuun lopussa, eli ihan pikkaisen ollaan viime vuotta edellä.

- Jukka

Hirsitalon terveysvaikutuksista

Suomessa on n. puoli miljoonaa kesämökkiä. Into mökkeillä kertoo suomalaisten kaipuusta luonnon äärelle, mutta kertooko se, että näistä mökeistä aika harva taitaa olla betonia tai ylipäätään muuta kuin puuta, myös ihmisten tiedostetusta ja tiedostamattomasta kaipuusta puutaloon? Tiedostetusti puuta pidetään kauniina ja lämpimänä luonnonmateriaalina. Tiedostamatta puutalo erittää ainetta, joka tekee asukkaista onnellisia! Näin ainakin, mikäli uskomme Maaseudun Tulevaisuuden mainitsemaa itävaltalaistutkimusta, ja miksi emme uskoisi. Tämä aine, alfapineeni, mm. alentaa verenpainetta.

Tällainen aine on esimerkki puun fyysisistä (tai kemiallisista) terveysvaikutuksista, joista toinen on puun positiiviset vaikutukset talon sisäilman laatuun. Hirsi tasaa huoneilman kosteutta. Mutta puulla on myös positiivinen psykologinen terveysvaikutus. Tässä artikkelissa kerrotaan Japanissa ja Norjassa tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan puu ”herättää esteettistä mielihyvää, lisää levollisuutta ja sen myötä hyvää mieltä ja oloa”. Samassa artikkelissa Aalto Yliopiston professori Matti Kairi kertoo itävaltalaistutkimuksesta, jossa vertailtiin koulun luokkahuoneiden seinärakenteen vaikutusta sydämen iskutiheyteen. Yli vuoden kestäneiden tutkimusten tulos oli, että massiivipuuseinäisissä luokissa opiskelleitten nuorten pulssi oli keskimäärin 6 lyöntiä minuutissa alhaisempi kuin perinteisissä luokkahuoneissa opiskelleitten! Sillä, onko tämä nyt sitten kemiaa vai psykologiaa, ei juuri ole väliä, mutta mielenkiintoista tämä joka tapauksessa on!

Puun ja metsien terveysvaikutuksista kerrotaan myös tässä Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtajan esityksessä, joka kylläkin menee jo puurakentamisen aihealueen ulkopuolelle, mutta on muuten varsin mielenkiintoinen.  On se puu hieno aine! :)

- Jukka

Alkuvuoden sähkönkulutus

Kuten talomme, myös pihan tulppaanit käyttävät aurinkoenergiaa... :)

Katselin taas sähkönkulutusta, nyt alkuvuoden osalta, kun huhtikuun kulutuskin on jo tiedossa. Tammi-maaliskuun kulutus yhteensä ylitti viime vuoden kulutuksen toisin kuin aiemmin arvelin. Syynä kylläkin on helmikuu, jolloin sähköä kului jostain syystä silmiinpistävän paljon. Onhan helmikuu toki kylmin kuukausi, mutta se ei pelkästään selitä asiaa, vaan olemme jollain tavoin myös omilla toimillamme ”edistäneet” kulutusta. Todennäköisesti hyödynsimme takkaa huonommin ja olemme myös käyttäneet ”kotitaloussähköä” (eli muuhun kuin lämmitykseen) poikkeavan paljon.

Sen sijaan siinä olin aiemmissa arveluissani oikeassa, että viime vuonna kevään sähkönkulutus oli turhan suurta. Tänä vuonna laitoimme sähkövastuksen pois päältä jo huhtikuun alkupuolella, ja tulos näkyy huhtikuun sähkönkulutuksessa! Aurinkokeräimet ja tarvittaessa vesikiertotakka ovat lämmittäneet varaajan veden. Tämän ansiosta koko alkuvuoden kulutus on hieman pienempää kuin vuosi sitten. Aikalailla samalla ”hehtaarilla” (ellei peräti aarilla) kulutuksessa kuitenkin alkuvuonna ollaan.

- Jukka

Vihdoin liesituuletin

Nyt meillä on liesituuletin. Yli vuosi ehdittiin asua talossa ennen kuin se löysi paikkansa. Alkuun meidän oli vaikea löytää sopivan näköistä ja hintaista. Siinä vaiheessa, kun kettiön katto oli jo asennettu, löysin uudenlaisen katon sisään upotettavan liesituulettimen. Se olisi ollut mieluisa, mutta enää sitä ei kattoon saanut asennettua.

Pitkien nettisurffailujen jälkeen löysimme sopivan oloisen ja näköisen liesituulettimen. Tilasimme sen suoraan Saksasta. Jos liesituulettimen olisi ostanut Suomesta, niin siitä olisi saanut pulittaa tuplahinnan.

Talon rakennusvaiheessa pyrittiin välttäämään kaikkia ylimääräisiä aukkoja talon rungossa, jotta energiatehokkuus pysyy mahdollisimman hyvänä. Sen takia liesituuletinkin toimii aktiivihiilisuodattimella eikä sitä varten ei ole tarvinnut tehdä hormia talon rungon läpi.

-Elise

Kevättä ilmassa

Talitiainen on löytänyt pesäpaikan läheisen puun pöntöstä. Nurmi vihertää (joukossa kyllä muutama rikkaruohokin). Tulppaanin varret kurottelevt maasta. Balkaninvuokoista ei näy vielä elonmerkkejä. Tikka on rummuttanut jo viikon kosiorummutuksiaan katuvalon metallikupuun.

Minä kökin joka päivä tutkimassa, että näkyykö viime kesänä ja syksynä istutetuissa kasveissa jälleen elämää. Rusakko ja myyrät eivät ainakaan ole päässeet tekemään tuhojaan. Mielessä pyörii suunnitelmia uusista istutuksista. Sormet syyhyävät, mutta vielä pitää malttaa.

Viime kesänä saimme pihan jo melko hyvälle mallille. Pitkä työlista odottaa silti vielä tekijäänsä pienellä pihallamme. Suurimpana hommana on aidan rakentaminen. Pian pitää kuitenkin ryhtyä ikkunoiden pesuun, sillä kevätaurinko paljastaa tarpeen armottomasti. Eilen tyhjensin takan tuhkasta. Eiköhän anneta sille nyt lomaa. Saa aurinko hoitaa vedenlämmityshommat. :)

-Elise

Hirsiseinän ekokilpailukyky

Joitain päiviä sitten oli uutisissa, miten puurakentamisen osaajista on Suomessa pulaa ja alan koulutusta on ajettu alas. Ei osaaminen vielä ole hävinnyt, mutta suuntana tämä kuulostaa huolestuttavalta.

Erityisesti tämä uutinen kiinnitti huomioni, kun olin juuri lueskellut puurakentamisen ja erityisesti hirsirakentamisen ekologisuudesta. Löysin aiheeseen liittyen mielenkiintoisen raportin, jossa vertailtiin hirsiseinää muihin seinärakenteisiin. Tämän raportin valossa on selvä, että Suomen tulisi todella vahvasti panostaa hirsirakentamiseen ja laajemmin puurakentamiseen. Hirsiseinä on hiilinielu, johon sitoutuu hiiltä sen sijaan, että se vapautuisi hiilidioksidina ilmakehään. Hirsiseinän valmistuksen energiankulutus on selvästi kaikkien muiden seinärakenteiden vastaavaa pienempi. Hirsiseinän rakentamisen hiilidioksidipäästöt ovat n. kuudesosa betoni- tai tiiliseinän rakentamisen päästöistä. Hirsiseinä voidaan elinkaarensa lopussa kierrättää bioenergiaksi. Ja niin edelleen.



Toisen raportin innoittamana laskeskelin, että meillä on talon ja autotallin hirsiseinissä ja välipohjissa n. 53 kuutiota puuta (+ kaikki ulko- ja sisäverhoilut ynnä muut päälle). Se sisältää n. 11 140 kg hiiltä, joka taas vastaa n. 40 900 kg hiilidioksidia päästessään vapautumaan ilmaan. Tämä määrä hiilidioksidia on siis pysyvästi sitoutunut taloomme. Uusien autojen keskimääräisillä päästöillä ja autoilla keskimäärin vuodessa ajettavalla kilometrimäärällä tämä vastaa n. 16 vuoden autoilua. Tiilitalon rakentamalla olisin hiilen sitomisen sijaan aiheuttanut viisinumeroisen kilogrammamäärän hiilidioksidin vapautumista ilmaan.

Lähde: Matti Alasaarela: Hirsiseinän ekokilpailukyky

Puurakentamiseen ja sen osaamisen kehittämiseen siis lisää vauhtia ja panostuksia! Vielä löysin yhden raportin, jossa mainitaan, että puurakentamisen markkinaosuuden lisääminen Euroopassa 10 %:lla merkitsisi 25 %:n osuutta Kioton ilmastosopimuksen tavoitteesta. Ei siis ole ihan sama, mistä talonsa rakentaa!

- Jukka

Valkoinen keittiö

Tänään sain vihdoin tilattua keittiötoimittajalta muutaman lisäosan keittiöömme. Keittiö on osoittautunut toimivaksi, mutta yhden alakaapin vedettävine hyllyineen päätin vaihtaa laatikostoksi. Keittiön suunnittelun aloitimme jo hyvin aikaisessa vaiheessa, taloprojektimme alkutaipaleella. Matkan varrella ajatukset muuttuivat aika paljon. Nyt keittiö näyttääkin aika erilaiselta kuin aivan ensimmäisissä suunnitelmissa. Lopputulokseen olen kyllä ollut tyytyväinen, niin toiminnallisuuteen kuin ulkonäköönkin. Vielä meiltä puuttuu liesituuletin. Se on kyllä jo olemassa. Asennusta vailla.

Tavallisemmassa vaakahirsitalossa hirsien painuminen pitää ottaa huomioon mm. keittiötä asennettaessa. Pystyhirsitalossa ei seinien painumista tapahdu. Niinpä keittiössä eikä esimerkiksi laatoitetuissa tiloissa tarvitse välittää seinien painumisesta.

Erityisen paljon pidän keittiön massiivitammitasoista. Hoitoahan ne tietysti hieman tarvitsevat, mutta tämä perhe pitää massiivipuusta. Myös kulmaus, johon voi piilottaa kodinkoneita katseilta piiloon, toimii. Siihen saimme idean brittiläisestä sisustuskirjasta.

-Elise